Erityiskiitokset vielä Eila Hämelinille, joka on kirjoittanut todella mielenkiintoisen kirjan "Tienraivaajat". Hänen itsensä on täytynyt, jos kenen, kaivaa ja tutkia lähteitä. Monipuolisista aineksista on ollut hyvä leipoa "lämpimäisleipä".
Vaikkapa sellainen, josta evankelistamme Hilja Aaltonen kirjoittaa lapsuuskotinsa muistona:
Lapsuuskodissani oli eräs hyvin kaunis tapa. Joka kerran kun meillä leivottiin, vietiin naapureihin lämpimäisleipä tai rieska. Äidin leipoma leipä oli hyvin kaunis silloin, kun se pitkältä leipälaudalta kainalooni annettiin. Mutta usein sai naapurin emäntä kuitenkin litistyneen leivän lämpimäisiksi. Matkan varrella kivien ja kantojen yli hypätessäni pieni käsivarteni oli puristanut liian kovaa ja äidin leivän kaunis muoto oli muuttunut. Näin Hilja Aaltonen.
Mutta rakas juhlakansa, maku ei ollut muuttunut eikä muutu siinä "Eväsleivässä" joka jaettavakseme on annettu.
Siunatkoon kaikkivaltias Jumala satavuotiasta Naislähetysliittoa!
Hannele Heiskanen
