Jo kotoa lähtiessäni koin innostunutta odotusta ja iloa. Ilmapiiri naistenpäivillä oli hyvin rakkaudellinen ja lämmin. Tunsin, että olin tervetullut joukkoon. Meitä naisia hemmoteltiin maittavilla aterioilla ja välipaloilla. Kiitos siitä kuuluu Kiponniemen mahtavalle keittiöhenkilökunnalle!

Päivien opetusaiheet olivat hyvin syvällisiä ja auttoivat ymmärtämään, millaista naisen elämä kaikkine tunteineen on. Salme Blomster opetti meitä, suurella sydämellä, kohtaamaan rohkeasti tunteitamme. Hän neuvoi, miten voimme vapautua erilaisista tunne-elämän siteistä ja kokea parantumista. Myös Porin naisten avoimuus kertoa omasta elämästään rohkaisi kovasti.

Minulle jäi erityisesti mieleen sunnuntain jumalanpalvelus. Helena Penttilän saarna kosketti ja meni todella syvälle. Jumalanpalveluksen jälkeen eräs nuori paimen tuli eteen kertomaan, että oli kokenut Jeesuksen parantaneen täällä jonkun läsnäolevista.

Kotimatkalla koin suuren yllätyksen; kaularankani hermosärky oli poissa. Ymmärsin, että Jeesus oli parantanut minut! Olin kärsinyt 16 vuotta hermosärkyä, koska kaularankani vitoshermo oli leikkauksessa vaurioitunut. Nyt särky oli poissa.

Parantumiseni jälkeen olen joka päivä kiittänyt Jeesusta sydämeni pohjasta terveydestäni. Jeesus on ihmeellinen! Hän on suuri parantajamme! Jo ennen naistenpäiviä Herra antoi minulle psalmin sanan kautta lupauksen parantumisesta:

Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa.
Ps. 147:3

Päivillä koin myös kokonaisvaltaisen vapautumisen taakoistani ja sisäisten haavojeni parantumisen. Kiitokseksi Isälle psalmi 100:

Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa.
Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla.
Tietäkää, että Herra on Jumala.
Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme,
hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.
Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten.
Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.
Sillä Herra on hyvä, hänen armonsa pysyy iankaikkisesti
ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.

Siunaavin terveisin,
Riitta Kuutti